Luku II, osa 8. Kaljaa kansalle

Hän oli päättänyt ottaa aktiivisemman roolin valtion asioissa ja odotti sopivaa tilaisuutta osallistua keskusteluun perinteisen ”hän puhuu, minä kuuntelen” –roolin sijaan. Ihan sellaiseen tilanteeseen hän ei ollut osannut varautua, kun keskeytti yllättäen sosiaali- ja terveysministeri Nuhasen tämän esitellessä ministeriönsä kvartaaliraporttia: ”Anteeksi, voisitteko ystävällisesti toistaa tuon äskeisen?” Ministeri Nuhanen vaikutti hieman eksyneeltä tuijottaessaan vuoron perää kuningasta ja papereitaan: ”Niin, tuota, mitenkäs se olikaan...? Ministeriö teetti alkuvuonna selvityksen…”. ”Kiitos, mutta tarkoitin ihan sitä viimeistä lausetta”, Väinö keskeytti. ”Tulemme tekemään suosituksen veden korvaamisesta oluella ruokajuomana”, ministeri tavasi papereistaan. Väinö mietti hetken, oliko hän oikeasti kuullut sitä mitä kuvitteli kuulleensa, ja tultuaan päätelmään, että hän oli kuullut kaiken oikein, ja vielä kahdesti, hän päätti tarttua tarkemmin aiheeseen. -Mikäli ymmärsin esittämänne asian oikein, te tulette ehdottamaan, että ihmiset joisivat ruokailun yhteydessä olutta. -Kyllä, näin on tarkoitus. -Mutta oluthan on alkoholipitoinen juoma? -Aivan, pitää paikkansa. -Ja eikö hallitusohjelmaan ole kirjattu pyrkimys alkoholin aiheuttamien haittojen vähentämiseen? -Kyllä on, pitää paikkansa. Ne ovat merkittävä kansallinen ongelma. -Mutta nyt te kuitenkin suosittelette ihmisille, että heidän tulisi juoda alkoholia keskellä päivää!? -No, se alkoholi ei tässä ole se varsinainen pääasia… Ministeriön virkamiehet kaivelivat kiireellä papereitaan ministeri Nuhasen käännyttyä heidän suuntaansa käsi ojossa. Se hetki, kunnes eräs heistä löysi kaipaamansa paperin ja päästi ilmoille tyytyväisyyttä ilmentävän äännähdyksen, tuntui sivustakatsojista pitkältä, vaikka kestikin vain hetkisen. Ministeri kohensi lasejaan ja paperiin tuijottaen jatkoi virkamiehen osoittamasta kohdasta: -Tutkimusten mukaan ”oluen terveyttä edistävät ominaisuudet ovat suuremmat kuin sen sisältämän alkoholin aiheuttamat haittavaikutukset”. Tämä siis tietysti kohtuukäytön osalta. -Vedenhän piti olla se aliarvostettu terveysjuoma, jota kansalaisia on kehotettu nauttimaan enemmän. ”Vesi vanhin voitehista”, vai miten se menikään? -Niin, täällä tutkimuksessa on viitattu toiseen tutkimukseen, jossa on todettu ihmisten nauttivan nykyään liikaa vettä, ja jotka nykyään kärsivät erilaisten terveyden kannalta tarpeellisten aineiden, kuten hivenaineiden, puutoksesta, ja olut sisältää näitä aineita runsaasti. -Eikö olisi riittänyt, että painotetaan ihmisille sitä, että on tärkeää nauttia vettä riittävästi, mutta ei liikaa? -Tutkimuksissa on havaittu, että ihmiset eivät hallitse omaa kulutustaan vaan sortuvat usein liiallisuuksiin, kuten esimerkiksi havaittiin liikuntatottumuksia tutkittaessa. Tällöin havaittiin, että liikunnasta kiinnostuneet ihmiset liikkuivat liikaa ja kärsivät mm. nivelvaurioista ja rasitusvammoista. Toinen ongelma vedessä oli nämä viimeaikaiset huomiota saaneet vesien laatuongelmat. Saastuneesta vedestä sairastuneiden hoitaminen on tullut valtiolle hyvin kalliiksi ja heikkokuntoiset ovat saattaneet jopa kuolla juotuaan vettä. Oluen juominen poistaisi nämä ongelmat ja kustannukset. -Entä maito? -Maito ei viimeaikaisten tutkimusten perusteella ole ihmiselle sovelias juoma. Alun perin ihminen on ilmeisesti ollut laktoosi-intolerantikko, mikä on tänäkin päivänä hyvin yleinen vaiva. -Maidostahan voidaan poistaa laktoosin ongelma oikealla käsittelyllä. Se ymmärtääkseni kuitenkin sisältää paljon D-vitamiinia, joka on luustolle tärkeä aine. -Siis kyllä, näin on, ja lapsille on tällä hetkellä tarjolla kouluissa rasvatonta ja laktoositonta maitoa. Tuo D-vitamiini on tärkeä lähinnä pienille lapsille kasvun vaiheessa, sekä vanhuksille luuston heikkenemisen takia. Meidän näkemyksemme mukaan tuo maidosta saatava hyöty olisi helpommin korvattavissa vitamiinipillereillä, jotka olisivat myös logistisesti halvempi vaihtoehto. Emme pidä pitkälle prosessoitua maitoa millään tapaa ihmiselle kelvollisena juomana, sillä sen epäillään aiheuttavan suolisto-ongelmia. Tätä ei kylläkään ole pystytty tutkimuksissa varmistamaan. -Mitä lapset sitten joisivat? Eihän heille voi tarjota alkoholipitoista olutta. -Me ehdotamme kouluihin perinteistä kotikaljaa, jossa on suurin piirtein samat hyödylliset hivenaineet kuin oluessa, mutta ei juurikaan alkoholia. -Sitähän pitäisi sitten tarjota vaihtoehdoksi myös aikuisille. -Sitä on useimmissa työpaikkaruokaloissa tarjolla, mutta se ei tunnut kelpaavan ihmisille, sillä siinä on sama ongelma kuin tuossa laktoosittomassa ja rasvattomassa maidossa, eli se maistuu ihan hirveälle. Koehenkilöstön mukaan siinä maistuu lähinnä hiiva. Samainen koehenkilöstö kokeili myös ykkösolutta, mutta se sai hyvin huonot arvostelut, sitä taidettiin kutsua lähinnä laimeaksi pissaksi. Esityksessämme päädyimme Ruotsista löydettyyn suosittuun olut-tyyppiin, jota siellä kutsutaan nimellä ”mellanöl”. Meillä se vastaisi lähinnä hyvin harvinaista kakkosolutta. -Eikö teitä huoleta yhtään se ajatus, että ihmiset joisivat olutta kesken työpäivän ja lähtisivät siis töistä kotiin pienessä maistissa? Eikö se vaarantaisi liikenneturvallisuutta, puhumattakaan sen haitoista työntekoon? Miltä matkustajistakin tuntuisi, jos he tietäisivät linja-autokuljettajan tauolla nauttivan olutta? -Tätä on tutkittu kyllä – pieni hetki, niin kaivan oikean paperin esiin. No niin. Eräissä Euroopan maissa ei pidetä mitenkään erikoisena sitä, että ihmiset nauttivat lounaalla lasillisen viiniä, joka muuten on myös erinomainen terveysjuoma, eikä sen ole havaittu haittaavan työn tehokkuutta eikä laatua. Meidän ehdotuksessa mainittu kakkosolut sisältää huomattavasti vähemmän alkoholia kuin viini ja testien mukaan tällainen pieni alkoholimäärä nautittuna pitkällä aikavälillä ei vaikuta ihmisten suorituskykyyn. -Miten te voitte valvoa sitä, ettei kukaan nauti enempää olutta kuin mikä on sopivaa? -Tällaisissa asioissa on perinteisesti luotettu ihmisten omaan harkintaan. Se on kuitenkin todettu eri tutkimuksissa olevan huono valinta; esimerkiksi suklaatutkimuksessa huomattiin ihmisten syövän koko suklaalevyn kerralla riippumatta siitä, minkä kokoinen suklaalevy oli. Tästä johtuen meillä on tekeillä selvitys, jonka perusteella tulemme esittämään mm. sopivia kerta-annoksia, erilaisten annostelulaitteiden käyttöönottoa sekä sellaisten alkolukkojen määräämistä pakollisiksi, jotka estävät ajon, mikäli uloshengityksen promillemäärä ylittää sallitun minimiarvon. Väinö ei ollut millään kyennyt varautumaan tällaiseen keskusteluun. Hän tajusi yrittäneensä käydä keskustelua aiheesta, johon hänellä ei ollut riittävää pohjatietoa. Niin hyvin oli ministerillä vastaukset valmiina, ettei aiheen käsittelyä ollut enää syytä jatkaa tämän syvemmälle. Väinö tyytyi perinteiseen nyökkäykseen, minkä ministeri tulkitsi luvaksi jatkaa alkuperäistä esitystään.